Jussismia eli erilaista kyseenalaistamista erilaisiin asioihin

Koulupudokkaita luomaan

Pisatulokset laskivat ja keskustelu Suomen kouluista lähti aivan lapasesta Alppilan koulussa tapahtuneen välikohtauksen takia. Koulutuspolitiikkaan tarvittiin nopea muutos, koska koulupudokkaiden tai oppimisesta syrjäytyneiden määrä alkoi huolestuttaa.

Valtiovallan vastaus asiaan oli koulutustakuu, joka on johtanut ja johtaa aivan uskomattomiin tilanteisiin. Saadakseen työmarkkinatukea lukion päättäneen ylioppilaan tulee hakea vähintään kahteen oppilaitokseen. Jos sattuu käymään niin, että molempiin järjestetään pääsykoe ja ne vielä osuisivat samalle päivälle, niin opiskelijan KELA:n tulkinta asiasta on selkeä: tukea saadakseen molempiin on osallistuttava, eikä oppilaitoksenkaan todistus päällekkäisistä päsykokeista riitä. Näin minulle on kertonut asista kyseiseen tilanteeseen joutunut hakija. Asiasta on valitettu, mutta valituksen tuloksesta ei minulla ole tietoa.

Jos taas opiskelija ei ensimmäisellä kerralla päässyt haluamaansa paikkaan vaan toisaalle, saa hän paremmat mahdollisuudet päästä haluamalleen alalle, jos lopettaa jo aloittamansa opiskelun, koska voi tällöin hakea opiskelupaikattomien kiintiöstä. 

Jos valtiovallan ohjaus näiltä osin on mennyt totaalisesti pieleen, niin vielä enemmän se menee pieleen opiskelupaikkojen leikkauksissa. Vuoteen 2000 verrattaessa Suomessa on vuonna 2010 syntynyt lapsia vuoden 2000 ikäryhmän verran lisää ja opiskelupaikkoja ollaan leikkaamassa. Samaan aikaan opiskelupaikkojen keskittyminen lisääntyy ja maakuntakeskusten ulkopuolelle jäävien opiskelupaikkojenmäärä jäänee lopulta marginaaliseksi. "Lasten lukumäärä ei kasva" mantraa on nyt toistettu jo riittämiin. Suosittelen tutustumista tilastokeskuksen tilastoihin. Vaikka syntyvyys on nyt parina viime vuonna pienentynyt, niin lapsia syntyy vuodessa silti noin 3000 enemmän kuin vuonna 2000.

Edellä mainitulla opiskelupaikkojen leikkauksella on  tarkoitus vastata pieneneviin ikäryhmiin (joita ei siis ole, koska kasvua on ollut 10 vuotta) ja koulutustakuulla on tarkoitus vastata syrjäytymiseen. Kauniita ajatuksia, toteutus vaan ontuu pahemman kerran.

Ja juuri kun kuvittelet, ettei kukaan voisi enää keksiä mitään tätä typerämpää ratkaisua, niin johan hallitus iskee jälleen. Lukioiden ja ammattioppilaitosten hakua tulisi aikaistaa 6-7 viikkoa

Nyt oikeasti haluan pään vadille ja nimen selville. Kuka hallituksen jäsen ja mistä puolueesta on se, joka edes huvikseen menee ehdottamaan jotain noin tolkutonta?

Ei sillä, että numerot annetaan 6-7 viikkoa nykyistä aikaisemmin saada yhtään ainoaa oppilasta yhtään mihinkään. Pääsykoerajat ovat edelleen olemassa. Vai voiko jollain aidosti asioita järkevällä tavalla ajattelevalle henkilölle tulla mieleen niin absurdi ajatus, että lähetetään ne kaikkein heikoimmassa asemassa ja suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, jotka vielä todennäköisimmin ovat poikia, jonnekin kauas perheestään täysin toiseen ympäristöön pitämään huolta itsestään ja opiskelustaan, pelkästään vain sellaisen koulutuspaikan takia, joka ei oppilasta pätkän vertaa kiinnosta.? 

Jos tälläinen ihminen on valittu eduskuntaan valittu, niin toivottavasti ei valita enää toiste.

Nykyinenkin koulujärjestelmä syrjäyttää tehokkaasti etenkin poikia. Nyt näiltä kaikkein heikoimmilta otettaisiin vielä 6-7 viikkoa mahdollisuutta oppimiseen pois!

Luokallejättäminenkin on nykyisin harvinaista, koska siihen ryhtyäkseen opettajan täytyy olla äärimmäisen päättäväinen ja kestävä. Hänen tulee kestää kaikkien muiden koulussa olevien ammattiryhmien painostus sekä oppilaan huoltajien painostus siitä, että oppilas tulee siirtää seuraavalle luokka-asteelle.

Kolmiportainen tuki, johon ei ole resurssoitu mitään lisäresurssia, on käytännössä järjestelmä, joka luo paperia ja muistiinpanoja moniammatillisessa yhteistyössä ja varmistaa oppilaan siirtymien seuraavalle luokalle. Ilkeämmät pitäisivät sitä jonkinasteisena heitteillejättönä, mutta itse vaan ihmettelen kuinka nopeasti katosi se periaate, jossa opettajalle annettiin enemmän päätäntävaltaa luokallejättämisestä.

Jo nyt, 9. luokalla viimeisellä viikolla, oppilaiden motivointi opiskeluun on vaikeaa. Mitä se olisikaan, jos arvosanat olisivat tiedossa jo puolivälissä huhtikuuta! Kun samalla 9 luokasta katsotaan olevan varaa käyttää ainakin 1 viikko työelämään tutustumiseen ja 1 viikko toisen asteen opiskelupaikkoihin tutustumiseen, 1 viikko luokkaretkeen ja 1 viikko joulujuhlan tai jonkin muun tapahtuman harjoittelemiseen niin huomataan, että 9 luokan oppimäärä pitäisi saada opiskelluksi 11 viikkoa lyhyemmässä ajassa kuin mitä siihen on varattu.

Nyt todellakin näyttää siltä, että hallitukselta on uudistuksissa kadonnut kaikki järkevät langat käsistään  ja uudistuksia on vaan pakko runnoa eteenpäin miettimättä yhtään miten asiat toteutetaan tai mitä niiden totetuttamisesta seuraa. 

Jääkiekkotermejä käyttääkseni: "Hallitus tulkaa pois sieltä, siellä on peli."

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Jouni Nordman

Taita olla taas pariaate, että ensin hutkitaan ja sitten kädet ristissä toivotaan asioiden toimivan. Miltä itsestäsi kuulostaisi tasokokeiden tuleminen kouluihin, jossa järjestäjä olisi vaikka opetusministeriö, joka kokeen lähettäisi jokaiselle oppilaalle kännykkään. Tällä tavalla itsestäni saataisiin kaikkein paras tasomittari koulujen tilasta, sillä kun koe on kaikille sama ja arvostelu perusta yhtenäinen, niin inhimillinen vääristymä poistu. Varsinkin kun tuloksen annossa julkastaisiin vain koulun hajonta, henkilökohtaisen tuloksen saisi vai oppilas itse?

Toimituksen poiminnat